koristama

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä koristaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koristama koristamat
genetiivi koristaman koristamien
(koristamain)
partitiivi koristamaa koristamia
akkusatiivi koristama;
koristaman
koristamat
sisäpaikallissijat
inessiivi koristamassa koristamissa
elatiivi koristamasta koristamista
illatiivi koristamaan koristamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi koristamalla koristamilla
ablatiivi koristamalta koristamilta
allatiivi koristamalle koristamille
muut sijamuodot
essiivi koristamana koristamina
translatiivi koristamaksi koristamiksi
abessiivi koristamatta koristamitta
instruktiivi koristamin
komitatiivi koristamine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo koristama-
vahva vartalo koristama-
konsonantti-
vartalo
-

koristama (taivutustyyppi 27[1], da-infinitiivi koristada, katso taivutus täältä)

  1. siivota, siistiä
    koristab tube – siivoaa huoneita
  2. raivata, kerätä pois, korjata (sato)
    pärast maavärinat koristati varemed kiiresti – maanjäristyksen jälkeen rauniot raivattiin kiireesti
    peremees koristas kivid põllult – isäntä raivasi kivet pellolta
    saak koristati õigeaegselt – sato korjattiin ajoissa/ajallaan
    korista oma kondid siit ära – korjaa luusi täältä

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • koristama Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • koristama sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Viitteet

muokkaa
  1. [ÕS] Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2013. Eesti Keele Instituut. Viitattu 11.5.2017. (viroksi)