Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

korkokatto

  1. (rahoitus) vaihtuvakorkoisen lainan enimmäiskorolle asetettu raja yksittäisessä lainasopimuksessa, mikä suojaa yleiseltä korkotason nousemiselta joka nostaisi viitekorkoa johon lainakorko on sidottu

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista korko ja katto

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa