korkotulo

Suomi

Substantiivi

korkotulo

1. talletukselle maksettavasta korosta syntyvä voitto, joka ajatellaan pääomatuloksi ja verotetaan lähdeverolla

Ääntäminen

• IPA: /ˈkorkoˌt̪ulo/
• tavutus: kor‧ko‧tu‧lo

Etymologia

yhdyssana sanoista korko ja tulo

Käännökset

1. talletuksesta syntyvä voitto, joka ajatellaan pääomatuloksi ja verotetaan lähdeverolla

englanti: interest income

Liittyvät sanat

• pääomatulo

Aiheesta muualla

• korkotulo Kielitoimiston sanakirjassa