koro

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

koro (1)

(heraldiikka) kuvion reunoissa ja kentän tai kuvion jaossa käytetty koristeviiva
tykin korotuslukema

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koro	korot
genetiivi	koron	korojen
partitiivi	koroa	koroja
akkusatiivi	koro; koron	korot
sisäpaikallissijat
inessiivi	korossa	koroissa
elatiivi	korosta	koroista
illatiivi	koroon	koroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	korolla	koroilla
ablatiivi	korolta	koroilta
allatiivi	korolle	koroille
muut sijamuodot
essiivi	korona	koroina
translatiivi	koroksi	koroiksi
abessiivi	korotta	koroitta
instruktiivi	–	koroin
komitatiivi	–	koroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	koro-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset muokkaa

1. heraldinen koristeviiva

ruotsi: skura -n

saksa: Schnitt m.

Aiheesta muualla muokkaa

koro Tieteen termipankissa

Substantiivi muokkaa

koro (1)

haavauma puun kyljessä
(murteellinen) tikka tai palokärki

Etymologia muokkaa

[2] linnunnimi: sanaa on arveltu onomatopoeettiseksi tikan nakutusta kuvaavaksi sanaksi^[1]

Substantiivi muokkaa

koro (1)

eräitä kieliä

Käännökset muokkaa

1. eräs kieli

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.