kosini
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kosini (5)
- (trigonometria) suorakulmaisen kolmion terävän kulman viereisen kateetin suhde sen hypotenuusaan; vastaava funktio
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkosini/
- tavutus: ko‧si‧ni
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kosini | kosinit |
genetiivi | kosinin | kosinien (kosinein) |
partitiivi | kosinia | kosineja |
akkusatiivi | kosini; kosinin |
kosinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kosinissa | kosineissa |
elatiivi | kosinista | kosineista |
illatiivi | kosiniin | kosineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kosinilla | kosineilla |
ablatiivi | kosinilta | kosineilta |
allatiivi | kosinille | kosineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kosinina | kosineina |
translatiivi | kosiniksi | kosineiksi |
abessiivi | kosinitta | kosineitta |
instruktiivi | – | kosinein |
komitatiivi | – | kosineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kosini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Vieruskäsitteet muokkaa
- sini, tangentti
- (käänteisfunktio) arkuskosini
Aiheesta muualla muokkaa
- kosini Kielitoimiston sanakirjassa