kottero
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kottero (2)
- (arkikieltä) huonokuntoinen auto (tai rakennus)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkot̪ːero/
- tavutus: kot‧te‧ro
Ääntämonen muokkaa
- IPA: /ˈkot̪ːero/
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kottero | kotterot |
| genetiivi | kotteron | kotterojen kotteroiden kotteroitten |
| partitiivi | kotteroa | kotteroita kotteroja |
| akkusatiivi | kottero; kotteron |
kotterot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kotterossa | kotteroissa |
| elatiivi | kotterosta | kotteroista |
| illatiivi | kotteroon | kotteroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kotterolla | kotteroilla |
| ablatiivi | kotterolta | kotteroilta |
| allatiivi | kotterolle | kotteroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kotterona | kotteroina |
| translatiivi | kotteroksi | kotteroiksi |
| abessiivi | kotterotta | kotteroitta |
| instruktiivi | – | kotteroin |
| komitatiivi | – | kotteroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kottero- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kottero Kielitoimiston sanakirjassa