kovettuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakovettuminen (38)
- teonnimi verbistä kovettua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kovettuminen | kovettumiset |
| genetiivi | kovettumisen | kovettumisten kovettumisien |
| partitiivi | kovettumista | kovettumisia |
| akkusatiivi | kovettuminen; kovettumisen |
kovettumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kovettumisessa | kovettumisissa |
| elatiivi | kovettumisesta | kovettumisista |
| illatiivi | kovettumiseen | kovettumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kovettumisella | kovettumisilla |
| ablatiivi | kovettumiselta | kovettumisilta |
| allatiivi | kovettumiselle | kovettumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kovettumisena (kovettumisna) |
kovettumisina |
| translatiivi | kovettumiseksi | kovettumisiksi |
| abessiivi | kovettumisetta | kovettumisitta |
| instruktiivi | – | kovettumisin |
| komitatiivi | – | kovettumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kovettumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kovettumis- | |