krümelte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä krümeln
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä krümeln
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä krümeln
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä krümeln