kratze

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kratzen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kratzen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä kratzen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kratzen