Substantiivi

muokkaa

kronikka (14-A)[1]

  1. aikajärjestyksessä oleva historiankirjoitus, aikakirja

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkronikːɑ/
  • tavutus: kro‧nik‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kronikka kronikat
genetiivi kronikan kronikoiden
kronikoitten
kronikkojen
(kronikkain)
partitiivi kronikkaa kronikoita
kronikkoja
akkusatiivi kronikka;
kronikan
kronikat
sisäpaikallissijat
inessiivi kronikassa kronikoissa
elatiivi kronikasta kronikoista
illatiivi kronikkaan kronikkoihin
kronikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kronikalla kronikoilla
ablatiivi kronikalta kronikoilta
allatiivi kronikalle kronikoille
muut sijamuodot
essiivi kronikkana kronikkoina
kronikoina
translatiivi kronikaksi kronikoiksi
abessiivi kronikatta kronikoitta
instruktiivi kronikoin
komitatiivi kronikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kronika-
vahva vartalo kronikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

riimikronikka

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A