kroppa
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkropːɑ/
- tavutus: krop‧pa
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kroppa | kropat |
| genetiivi | kropan | kroppien (kroppain) |
| partitiivi | kroppaa | kroppia |
| akkusatiivi | kroppa; kropan |
kropat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kropassa | kropissa |
| elatiivi | kropasta | kropista |
| illatiivi | kroppaan | kroppiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kropalla | kropilla |
| ablatiivi | kropalta | kropilta |
| allatiivi | kropalle | kropille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kroppana | kroppina |
| translatiivi | kropaksi | kropiksi |
| abessiivi | kropatta | kropitta |
| instruktiivi | – | kropin |
| komitatiivi | – | kroppine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kropa- | |
| vahva vartalo | kroppa- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ruotsin sanasta kropp ’vartalo, ruumis’
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kroppa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-B