kukkapohjus

Suomi

kukkapohjus (1) ja kukkalehdet (2–5)

Substantiivi

kukkapohjus

1. (kasvitiede) kukan osa, johon kukkalehdet ovat kiinnittyneet

   Mansikan paisuneet kukkapohjukset ovat monien herkkua.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkukːɑˌpohjus/
• tavutus: kuk‧ka‧poh‧jus

Etymologia

yhdyssana sanoista kukka ja pohjus

Käännökset

1. kukan osa, johon kukkalehdet ovat kiinnittyneet

englanti: receptacle ruotsi: blomaxel

saksa: Blütenachse, Blütenboden

Aiheesta muualla

• kukkapohjus Kielitoimiston sanakirjassa
• kukkapohjus Tieteen termipankissa