kuljettaja

Suomi

Kuljettaja

Substantiivi

kuljettaja (10)

henkilö, joka kuljettaa eli ajaa jotakin kulkuneuvoa tilapäisesti tai ammatikseen
Nosturin kuljettajalla on korkea virka, johon korkeanpaikankammo ei sovi.

Ääntäminen

IPA: /ˈkuljet̪ˌt̪ɑjɑ/
tavutus: kul‧jet‧ta‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kuljettaja	kuljettajat
genetiivi	kuljettajan	kuljettajien (kuljettajain)
partitiivi	kuljettajaa	kuljettajia
akkusatiivi	kuljettaja; kuljettajan	kuljettajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kuljettajassa	kuljettajissa
elatiivi	kuljettajasta	kuljettajista
illatiivi	kuljettajaan	kuljettajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kuljettajalla	kuljettajilla
ablatiivi	kuljettajalta	kuljettajilta
allatiivi	kuljettajalle	kuljettajille
muut sijamuodot
essiivi	kuljettajana	kuljettajina
translatiivi	kuljettajaksi	kuljettajiksi
abessiivi	kuljettajatta	kuljettajitta
instruktiivi	–	kuljettajin
komitatiivi	–	kuljettajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kuljettaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

kuljettaa + -ja

Käännökset

1. henkilö, joka kuljettaa eli ajaa jotakin kulkuneuvoa tilapäisesti tai ammatikseen

englanti: driver, chauffeur
espanja: conductor
hollanti: bestuurder
kroaatti: vozač m., vozačica f.
puola: kierowca m.
ranska: chauffeur m.

romania: şofer m.
ruotsi: chaufför, förare, kusk, åkare
saksa: Fahrer m., Fahrerin f.; Chauffeur m., Chauffeurin f., (Sveitsi) Chauffeuse f.
ukraina: водій m., шофер m.
unkari: sofőr
venäjä: водитель, шофёр

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

autonkuljettaja, junankuljettaja, jäteautonkuljettaja, kuljettajankoppi, kuljettajarahastus, kuljettajatutkinto, metrojunankuljettaja, nosturinkuljettaja, raitiovaununkuljettaja, salakuljettaja, taksinkuljettaja

Aiheesta muualla

kuljettaja Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 408 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kuljettaja&oldid=4607418”