kulkue
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakulkue (48)
- järjestäytynyt joukko yl. jonossa kulkevia ihmisiä tai kulkuvälineitä
- Juhlapäivän kunniaksi järjestettiin suuri kulkue.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkulkueˣ/
- tavutus: kul‧ku‧e
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kulkue | kulkueet |
| genetiivi | kulkueen | kulkueiden kulkueitten |
| partitiivi | kulkuetta | kulkueita |
| akkusatiivi | kulkue; kulkueen |
kulkueet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kulkueessa | kulkueissa |
| elatiivi | kulkueesta | kulkueista |
| illatiivi | kulkueeseen | kulkueisiin kulkueihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kulkueella | kulkueilla |
| ablatiivi | kulkueelta | kulkueilta |
| allatiivi | kulkueelle | kulkueille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kulkueena | kulkueina |
| translatiivi | kulkueeksi | kulkueiksi |
| abessiivi | kulkueetta | kulkueitta |
| instruktiivi | – | kulkuein |
| komitatiivi | – | kulkueine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kulkuee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kulkuet- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kulkue Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1087 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 184 Ue-sanojen koostumus ja merkitys