kunnianosoitus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakunnianosoitus (39)
Etymologia
muokkaayhdyssana osista kunnia (genetiivi) ja osoitus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kunnianosoitus | kunnianosoitukset |
genetiivi | kunnianosoituksen | kunnianosoitusten kunnianosoituksien |
partitiivi | kunnianosoitusta | kunnianosoituksia |
akkusatiivi | kunnianosoitus; kunnianosoituksen |
kunnianosoitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kunnianosoituksessa | kunnianosoituksissa |
elatiivi | kunnianosoituksesta | kunnianosoituksista |
illatiivi | kunnianosoitukseen | kunnianosoituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kunnianosoituksella | kunnianosoituksilla |
ablatiivi | kunnianosoitukselta | kunnianosoituksilta |
allatiivi | kunnianosoitukselle | kunnianosoituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kunnianosoituksena | kunnianosoituksina |
translatiivi | kunnianosoitukseksi | kunnianosoituksiksi |
abessiivi | kunnianosoituksetta | kunnianosoituksitta |
instruktiivi | – | kunnianosoituksin |
komitatiivi | – | kunnianosoituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kunnianosoitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kunnianosoitus- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kunnianosoitus Kielitoimiston sanakirjassa