Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kunnioittaa (53-C) (taivutus[luo])

  1. pitää (suuressa) arvossa
    Hän on älykäs ihminen, ja kunnioitan häntä juuri sen vuoksi.
  2. hyväksyä toisen poikkeava näkökanta, antaa toisen olla eri mieltä
    Kunnioitan hänen päätöstään tässä asiassa.
  3. noudattaa (lakia, sopimusta, määräyksiä tms.)
    Hän ei kunnioita liikennesääntöjä.
  4. osoittaa julkisesti kunnioitusta jkta tai jkn muistoa kohtaan (esim. keskeyttämällä normaalit toimensa)
    Uhreja kunnioitettiin minuutin hiljaisuudella.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkunːiˌoi̯t̪ːɑːˣ/
  • tavutus: kun‧ni‧oit‧taa

Etymologia muokkaa

johdos substantiivista kunnia (kunnio- + -itta- + -a)[1]

Käännökset muokkaa

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 320 ittA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.