SuomiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

kunnon

  1. (taipumaton kehusana, joka esiintyy vain attribuuttina)
    Hän on kunnon mies.
    He olivat kunnon sotilaita.
    Ota kunnon annos kerralla!

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkunːon/
  • tavutus: kun‧non

SubstantiiviMuokkaa

kunnon

  1. (taivutusmuoto) genetiivi sanasta kunto