Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kuoriutua (52-F) (taivutus[luo])[1]

  1. rikkoa munan kuori sisäpuolelta ja jatkaa kasvuaan ulkona, syntyä munasta
  2. (kuvaannollisesti) tulla joksikin harjaantumisen kautta tai ajan kuluessa
    Sinusta kuoriutuu vielä hyvä pappi.
  3. halkeilla, lohkeilla, irrota
    Maali on kuoriutunut laikkuina eteläseinällä.

Ääntäminen muokkaa

  • tavutus: kuo‧riu‧tu‧a / kuo‧ri‧u‧tu‧a

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F