kuperkeikka
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaa- sikiöasennossa tehtävä liike, jossa pyörähdetään liikkujasta katsottuna eteen- tai taaksepäin 360 astetta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuperˌkei̯kːɑ/
- tavutus: ku‧per‧keik‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuperkeikka | kuperkeikat |
| genetiivi | kuperkeikan | kuperkeikkojen (kuperkeikkain) |
| partitiivi | kuperkeikkaa | kuperkeikkoja |
| akkusatiivi | kuperkeikka; kuperkeikan |
kuperkeikat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuperkeikassa | kuperkeikoissa |
| elatiivi | kuperkeikasta | kuperkeikoista |
| illatiivi | kuperkeikkaan | kuperkeikkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuperkeikalla | kuperkeikoilla |
| ablatiivi | kuperkeikalta | kuperkeikoilta |
| allatiivi | kuperkeikalle | kuperkeikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuperkeikkana | kuperkeikkoina |
| translatiivi | kuperkeikaksi | kuperkeikoiksi |
| abessiivi | kuperkeikatta | kuperkeikoitta |
| instruktiivi | – | kuperkeikoin |
| komitatiivi | – | kuperkeikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kuperkeika- | |
| vahva vartalo | kuperkeikka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. voimistelullinen liike
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaRinnakkaismuodot
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kuperkeikka Kielitoimiston sanakirjassa