kuriositeetti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- erikoisuus, kummallisuus
- harvinainen esine, harvinaisuus
- asia, jonka kiinnostavuus perustuu suurelta osin siihen, että se on valikoitunut tarkasteltavaksi merkittävyyden sijasta satunnaisesti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuriositeetti | kuriositeetit |
genetiivi | kuriositeetin | kuriositeettien (kuriositeettein) |
partitiivi | kuriositeettia | kuriositeetteja |
akkusatiivi | kuriositeetti; kuriositeetin |
kuriositeetit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuriositeetissa | kuriositeeteissa |
elatiivi | kuriositeetista | kuriositeeteista |
illatiivi | kuriositeettiin | kuriositeetteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuriositeetilla | kuriositeeteilla |
ablatiivi | kuriositeetilta | kuriositeeteilta |
allatiivi | kuriositeetille | kuriositeeteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuriositeettina | kuriositeetteina |
translatiivi | kuriositeetiksi | kuriositeeteiksi |
abessiivi | kuriositeetitta | kuriositeeteitta |
instruktiivi | – | kuriositeetein |
komitatiivi | – | kuriositeetteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kuriositeeti- | |
vahva vartalo | kuriositeetti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. erikoisuus, kummallisuus
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kuriositeetti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C