Suomi muokkaa

Susbstantiivi muokkaa

kuulema (10)

  1. kuuleminen; se, mitä on kuullut tai on kuultu
    Asia vaikuttaa ensi kuulemalta kiinostavalta.
    On tapahtunut paljon sitten viime kuuleman.
    Viime kuulemasta on jo todella kauan.
    Kuulemani perusteella tehtävä 1 pitää palauttaa ennen torstaita.

Huomautukset muokkaa

  • Substantiivi taipuu vain joissakin sijamuodoissa.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuulema kuulemat
genetiivi kuuleman kuulemien
(kuulemain)
partitiivi kuulemaa kuulemia
akkusatiivi kuulema;
kuuleman
kuulemat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuulemassa kuulemissa
elatiivi kuulemasta kuulemista
illatiivi kuulemaan kuulemiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuulemalla kuulemilla
ablatiivi kuulemalta kuulemilta
allatiivi kuulemalle kuulemille
muut sijamuodot
essiivi kuulemana kuulemina
translatiivi kuulemaksi kuulemiksi
abessiivi kuulematta kuulemitta
instruktiivi kuulemin
komitatiivi kuulemine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuulema-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kuulema Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi muokkaa

kuulema

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä kuulla

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuulema kuulemat
genetiivi kuuleman kuulemien
(kuulemain)
partitiivi kuulemaa kuulemia
akkusatiivi kuulema;
kuuleman
kuulemat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuulemassa kuulemissa
elatiivi kuulemasta kuulemista
illatiivi kuulemaan kuulemiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuulemalla kuulemilla
ablatiivi kuulemalta kuulemilta
allatiivi kuulemalle kuulemille
muut sijamuodot
essiivi kuulemana kuulemina
translatiivi kuulemaksi kuulemiksi
abessiivi kuulematta kuulemitta
instruktiivi kuulemin
komitatiivi kuulemine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}