SuomiMuokkaa

SusbstantiiviMuokkaa

kuulema (10)

  1. kuuleminen; se, mitä on kuullut tai on kuultu
    Asia vaikuttaa ensi kuulemalta kiinostavalta.
    On tapahtunut paljon sitten viime kuuleman.
    Viime kuulemasta on jo todella kauan.
    Kuulemani perusteella tehtävä 1 pitää palauttaa ennen torstaita.

HuomautuksetMuokkaa

  • Substantiivi taipuu vain joissakin sijamuodoissa.

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuulema kuulemat
genetiivi kuuleman kuulemien
(kuulemain)
partitiivi kuulemaa kuulemia
akkusatiivi kuulema;
kuuleman
kuulemat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuulemassa kuulemissa
elatiivi kuulemasta kuulemista
illatiivi kuulemaan kuulemiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuulemalla kuulemilla
ablatiivi kuulemalta kuulemilta
allatiivi kuulemalle kuulemille
muut sijamuodot
essiivi kuulemana kuulemina
translatiivi kuulemaksi kuulemiksi
abessiivi kuulematta kuulemitta
instruktiivi kuulemin
komitatiivi kuulemine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuulema-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kuulema Kielitoimiston sanakirjassa

VerbiMuokkaa

kuulema

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä kuulla

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuulema kuulemat
genetiivi kuuleman kuulemien
(kuulemain)
partitiivi kuulemaa kuulemia
akkusatiivi kuulema;
kuuleman
kuulemat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuulemassa kuulemissa
elatiivi kuulemasta kuulemista
illatiivi kuulemaan kuulemiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuulemalla kuulemilla
ablatiivi kuulemalta kuulemilta
allatiivi kuulemalle kuulemille
muut sijamuodot
essiivi kuulemana kuulemina
translatiivi kuulemaksi kuulemiksi
abessiivi kuulematta kuulemitta
instruktiivi kuulemin
komitatiivi kuulemine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}