kuuluttava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
kuuluttava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä kuulua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuuluttava | kuuluttavat |
| genetiivi | kuuluttavan | kuuluttavien (kuuluttavain) |
| partitiivi | kuuluttavaa | kuuluttavia |
| akkusatiivi | kuuluttava; kuuluttavan | kuuluttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuuluttavassa | kuuluttavissa |
| elatiivi | kuuluttavasta | kuuluttavista |
| illatiivi | kuuluttavaan | kuuluttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuuluttavalla | kuuluttavilla |
| ablatiivi | kuuluttavalta | kuuluttavilta |
| allatiivi | kuuluttavalle | kuuluttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuuluttavana | kuuluttavina |
| translatiivi | kuuluttavaksi | kuuluttaviksi |
| abessiivi | kuuluttavatta | kuuluttavitta |
| instruktiivi | – | kuuluttavin |
| komitatiivi | – | kuuluttavine |
Verbi muokkaa
kuuluttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kuuluttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuuluttava | kuuluttavat |
| genetiivi | kuuluttavan | kuuluttavien (kuuluttavain) |
| partitiivi | kuuluttavaa | kuuluttavia |
| akkusatiivi | kuuluttava; kuuluttavan | kuuluttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuuluttavassa | kuuluttavissa |
| elatiivi | kuuluttavasta | kuuluttavista |
| illatiivi | kuuluttavaan | kuuluttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuuluttavalla | kuuluttavilla |
| ablatiivi | kuuluttavalta | kuuluttavilta |
| allatiivi | kuuluttavalle | kuuluttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuuluttavana | kuuluttavina |
| translatiivi | kuuluttavaksi | kuuluttaviksi |
| abessiivi | kuuluttavatta | kuuluttavitta |
| instruktiivi | – | kuuluttavin |
| komitatiivi | – | kuuluttavine |