Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuuromykkyys

  1. se, että on kuuromykkä; tila jossa kuurouteen yhdistyy puhekyvyttömyys

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkuːroˌmykːyːs/
  • tavutus: kuu‧ro‧myk‧kyys

Etymologia muokkaa

sanan kuuromykkä vartalosta kuuromykk- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa