kuvita

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kuvittaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kuvittaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kuvittaa