kynäileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakynäileminen (38)
- teonnimi verbistä kynäillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kynäileminen | kynäilemiset |
genetiivi | kynäilemisen | kynäilemisten kynäilemisien |
partitiivi | kynäilemistä | kynäilemisiä |
akkusatiivi | kynäileminen; kynäilemisen |
kynäilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kynäilemisessä | kynäilemisissä |
elatiivi | kynäilemisestä | kynäilemisistä |
illatiivi | kynäilemiseen | kynäilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kynäilemisellä | kynäilemisillä |
ablatiivi | kynäilemiseltä | kynäilemisiltä |
allatiivi | kynäilemiselle | kynäilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kynäilemisenä (kynäilemisnä) |
kynäilemisinä |
translatiivi | kynäilemiseksi | kynäilemisiksi |
abessiivi | kynäilemisettä | kynäilemisittä |
instruktiivi | – | kynäilemisin |
komitatiivi | – | kynäilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kynäilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kynäilemis- |