kysymysmerkki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakysymysmerkki (5)
- iso välimerkki, joka merkitsee kysymyslausetta. Vastaava symboli [?]
- (kuvaannollisesti) epäselvä asia
- Yrityksen menestys vuoden toisella kvartaalilla on kysymysmerkki.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kysymysmerkki | kysymysmerkit |
genetiivi | kysymysmerkin | kysymysmerkkien (kysymysmerkkein) |
partitiivi | kysymysmerkkiä | kysymysmerkkejä |
akkusatiivi | kysymysmerkki; kysymysmerkin |
kysymysmerkit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kysymysmerkissä | kysymysmerkeissä |
elatiivi | kysymysmerkistä | kysymysmerkeistä |
illatiivi | kysymysmerkkiin | kysymysmerkkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kysymysmerkillä | kysymysmerkeillä |
ablatiivi | kysymysmerkiltä | kysymysmerkeiltä |
allatiivi | kysymysmerkille | kysymysmerkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kysymysmerkkinä | kysymysmerkkeinä |
translatiivi | kysymysmerkiksi | kysymysmerkeiksi |
abessiivi | kysymysmerkittä | kysymysmerkeittä |
instruktiivi | – | kysymysmerkein |
komitatiivi | – | kysymysmerkkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kysymysmerki- | |
vahva vartalo | kysymysmerkki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista kysymys ja merkki
Käännökset
muokkaa1. iso välimerkki, joka merkitsee kysymyslausetta
|
|
Idiomit
muokkaa- yhtenä kysymysmerkkinä – kuvaa hämmentynyttä ihmistä
Aiheesta muualla
muokkaa- kysymysmerkki Kielitoimiston sanakirjassa