läänittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaläänittäminen (38)
- teonnimi verbistä läänittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | läänittäminen | läänittämiset |
genetiivi | läänittämisen | läänittämisten läänittämisien |
partitiivi | läänittämistä | läänittämisiä |
akkusatiivi | läänittäminen; läänittämisen |
läänittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | läänittämisessä | läänittämisissä |
elatiivi | läänittämisestä | läänittämisistä |
illatiivi | läänittämiseen | läänittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | läänittämisellä | läänittämisillä |
ablatiivi | läänittämiseltä | läänittämisiltä |
allatiivi | läänittämiselle | läänittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | läänittämisenä (läänittämisnä) |
läänittämisinä |
translatiivi | läänittämiseksi | läänittämisiksi |
abessiivi | läänittämisettä | läänittämisittä |
instruktiivi | – | läänittämisin |
komitatiivi | – | läänittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | läänittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
läänittämis- |