Substantiivi

muokkaa

läiskähdys (39)

  1. läiskähtäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlæi̯skæhdys/
  • tavutus: läis‧käh‧dys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi läiskähdys läiskähdykset
genetiivi läiskähdyksen läiskähdysten
läiskähdyksien
partitiivi läiskähdystä läiskähdyksiä
akkusatiivi läiskähdys;
läiskähdyksen
läiskähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi läiskähdyksessä läiskähdyksissä
elatiivi läiskähdyksestä läiskähdyksistä
illatiivi läiskähdykseen läiskähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi läiskähdyksellä läiskähdyksillä
ablatiivi läiskähdykseltä läiskähdyksiltä
allatiivi läiskähdykselle läiskähdyksille
muut sijamuodot
essiivi läiskähdyksenä läiskähdyksinä
translatiivi läiskähdykseksi läiskähdyksiksi
abessiivi läiskähdyksettä läiskähdyksittä
instruktiivi läiskähdyksin
komitatiivi läiskähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo läiskähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
läiskähdys-

Etymologia

muokkaa

verbi läiskähtää + johdin -ys

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa