lärling

Ruotsi

Substantiivi

lärling yl. (2) (yks. määr. lärlingen [luo], mon. epämäär. lärlingar [luo], mon. määr. lärlingarna [luo])

1. harjoittelija

Aiheesta muualla

• lärling Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)