laahautuva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaalaahautuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä laahautua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laahautuva | laahautuvat |
| genetiivi | laahautuvan | laahautuvien (laahautuvain) |
| partitiivi | laahautuvaa | laahautuvia |
| akkusatiivi | laahautuva; laahautuvan | laahautuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laahautuvassa | laahautuvissa |
| elatiivi | laahautuvasta | laahautuvista |
| illatiivi | laahautuvaan | laahautuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laahautuvalla | laahautuvilla |
| ablatiivi | laahautuvalta | laahautuvilta |
| allatiivi | laahautuvalle | laahautuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laahautuvana | laahautuvina |
| translatiivi | laahautuvaksi | laahautuviksi |
| abessiivi | laahautuvatta | laahautuvitta |
| instruktiivi | – | laahautuvin |
| komitatiivi | – | laahautuvine |