Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lafka (9)[1]

  1. (slangia) yritys

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑfkɑ/
  • tavutus: laf‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lafka lafkat
genetiivi lafkan lafkojen
(lafkain)
partitiivi lafkaa lafkoja
akkusatiivi lafka;
lafkan
lafkat
sisäpaikallissijat
inessiivi lafkassa lafkoissa
elatiivi lafkasta lafkoista
illatiivi lafkaan lafkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lafkalla lafkoilla
ablatiivi lafkalta lafkoilta
allatiivi lafkalle lafkoille
muut sijamuodot
essiivi lafkana lafkoina
translatiivi lafkaksi lafkoiksi
abessiivi lafkatta lafkoitta
instruktiivi lafkoin
komitatiivi lafkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lafka-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • lafka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9