lailla

Suomi

Adverbi

lailla

1. tavalla

   samalla lailla

   sillä lailla

   Hän painoi töitä hullun lailla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑi̯lːɑ/
• tavutus: lail‧la

Etymologia

lyhentynyt laji-sanan adessiivista lajilla

Liittyvät sanat

• aika lailla
• hyvänlaisesti

Aiheesta muualla

• lailla Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

lailla

1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta laki (säädös, sääntö)

   Uskonnonvapaus on lailla turvattu ihmisoikeus.

   Koko lailla on yhtäläinen painoarvo, mutta jotkin kohdat on jouduttu ristiriitatilanteiden varalta määrittämään ensisijaisesti noudatettaviksi.

Substantiivi

lailla

1. (taivutusmuoto) monikon adessiivimuoto sanasta laki (huippu, korkein kohta)

   Tunturien lailla moreenipeite usein puuttuu ja kallion pinta on näkyvissä. [1]