lakipiste

Suomi

Substantiivi

lakipiste

1. (geometria) paraabelin käännöskohta, jossa on suurin tai pienin arvo
2. (maantiede) zeniitti; taivaanlaki; auringon sijainti tropiikissa kohtisuoraan pään yläpuolella

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑkiˌpist̪eˣ/
• tavutus: la‧ki‧pis‧te

Etymologia

yhdyssana sanoista laki ja piste

Aiheesta muualla

• lakipiste Kielitoimiston sanakirjassa