leetrid

Viro

Substantiivi

leetrid (monikollinen, ei yksikkömuotoa, pl gen leetrite, pl part leetreid)

1. tuhkarokko; morbilli

   Ta jäi, haigestus leetritesse. - Hän sairastui tuhkarokkoon.

   Lapsel on leetrid. Laps on leetrites, põeb leetreid. - Lapsella on tuhkarokko.

Taivutus

• SVSSK 2e (mantel)
• ["leeter"]

Liittyvät sanat

• leetrilööve

Aiheesta muualla

• leetrid Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)