leimaa
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaleimaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta leima
Verbi
muokkaaleimaa
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä leimata
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä leimata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä leimata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä leimata