Substantiivi

muokkaa

leimaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta leima

leimaa

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä leimata
  2. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä leimata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä leimata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä leimata