linden

Katso myös: Linden, Lindén

Englanti

Substantiivi

linden (monikko lindens)

1. (Pohjois-Amerikassa) lehmus

Liittyvät sanat

• lime

Espanja

Verbi

linden

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä lindar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 3. persoonan muoto verbistä lindar

Hollanti

Substantiivi

linden

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta linde

Saksa

Adjektiivi

linden

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin akkusatiivimuoto sanasta lind
2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta lind
3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta lind
4. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta lind
5. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta lind
6. (taivutusmuoto) yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta lind
7. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta lind
8. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta lind
9. (taivutusmuoto) monikon heikko muoto sanasta lind