Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

loistavuus (40)

  1. se, että on loistava

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈloi̯st̪ɑʋuːs/
  • tavutus: lois‧ta‧vuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loistavuus loistavuudet
genetiivi loistavuuden loistavuuksien
partitiivi loistavuutta loistavuuksia
akkusatiivi loistavuus;
loistavuuden
loistavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi loistavuudessa loistavuuksissa
elatiivi loistavuudesta loistavuuksista
illatiivi loistavuuteen loistavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi loistavuudella loistavuuksilla
ablatiivi loistavuudelta loistavuuksilta
allatiivi loistavuudelle loistavuuksille
muut sijamuodot
essiivi loistavuutena loistavuuksina
translatiivi loistavuudeksi loistavuuksiksi
abessiivi loistavuudetta loistavuuksitta
instruktiivi loistavuuksin
komitatiivi loistavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo loistavuude-
vahva vartalo loistavuute-
konsonantti-
vartalo
loistavuut-

Etymologia muokkaa

sanan loistava vartalosta loistav- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa