louhinut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
louhinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä louhia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | louhinut | louhineet |
| genetiivi | louhineen | louhineiden louhineitten |
| partitiivi | louhinutta | louhineita |
| akkusatiivi | louhinut; louhineen | louhineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | louhineessa | louhineissa |
| elatiivi | louhineesta | louhineista |
| illatiivi | louhineeseen | louhineisiin louhineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | louhineella | louhineilla |
| ablatiivi | louhineelta | louhineilta |
| allatiivi | louhineelle | louhineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | louhineena | louhineina |
| translatiivi | louhineeksi | louhineiksi |
| abessiivi | louhineetta | louhineitta |
| instruktiivi | – | louhinein |
| komitatiivi | – | louhineine |