Katso myös: Luoja

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

luoja (10)

  1. henkilö, joka saa aikaan ja tuottaa uutta ja omaperäistä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈluo̯jɑ/
  • tavutus: luo‧ja

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luoja luojat
genetiivi luojan luojien
(luojain)
partitiivi luojaa luojia
akkusatiivi luoja;
luojan
luojat
sisäpaikallissijat
inessiivi luojassa luojissa
elatiivi luojasta luojista
illatiivi luojaan luojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luojalla luojilla
ablatiivi luojalta luojilta
allatiivi luojalle luojille
muut sijamuodot
essiivi luojana luojina
translatiivi luojaksi luojiksi
abessiivi luojatta luojitta
instruktiivi luojin
komitatiivi luojine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luoja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

muodinluoja

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • luoja Kielitoimiston sanakirjassa