SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

luomi (25)

  1. joskus kohollaan oleva, yleensä hernettä pienempi tumma täplä ihmisen iholla
  2. silmän päällä liikkuva ihopoimu, silmäluomi

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈluo̯mi/
  • tavutus: luo‧mi

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luomi luomet
genetiivi luomen luonten
luomien
partitiivi luonta
luomea
luomia
akkusatiivi luomi;
luomen
luomet
sisäpaikallissijat
inessiivi luomessa luomissa
elatiivi luomesta luomista
illatiivi luomeen luomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luomella luomilla
ablatiivi luomelta luomilta
allatiivi luomelle luomille
muut sijamuodot
essiivi luomena luomina
translatiivi luomeksi luomiksi
abessiivi luometta luomitta
instruktiivi luomin
komitatiivi luomine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luome-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
luon-


KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

alaluomi, luomipuuteri, luomitulehdus, luomivako, luomiväri, riippuluomi, silmäluomi, vilkkuluomi, yläluomi

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • luomi Kielitoimiston sanakirjassa

PohjoissaameMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

luomi (gen luopmána)

  1. (marja) lakka, hilla, suomuurain, (Rubus chamaemorus)

LähteetMuokkaa

  • davvisámegiella-suomagiella neahttadigisánit / Giellatekno, UiT Norgga arktalaš universitehta [pohjoissaame-suomi-pohjoissaame sanasto]
oahpa.no fin-sme [osin suomeksi]
  • luomi Álgu — Saamelaiskielten etymologinen tietokanta. 2002– (Jatkuvasti päivitettävä julkaisu.). Kotimaisten kielten keskus.