luovuttaja

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

luovuttaja (10) (monikko luovuttajat)

  1. henkilö, joka antaa periksi helposti tai usein
  2. luovuttanut tai luovuttava henkilö
    Šakissa luovuttaja voi kaataa oman kuninkaansa tunnustamansa häviön merkiksi.
    A- ja O-veriryhmien luovuttajia kaivataan.
  3. (lääketiede) verensiirrossa, elintensiirrossa tms. elimensä lääketieteelliseen käyttöön antanut henkilö.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈluo̯ʋut̪ˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: luo‧vut‧ta‧ja

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luovuttaja luovuttajat
genetiivi luovuttajan luovuttajien
(luovuttajain)
partitiivi luovuttajaa luovuttajia
akkusatiivi luovuttaja;
luovuttajan
luovuttajat
sisäpaikallissijat
inessiivi luovuttajassa luovuttajissa
elatiivi luovuttajasta luovuttajista
illatiivi luovuttajaan luovuttajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luovuttajalla luovuttajilla
ablatiivi luovuttajalta luovuttajilta
allatiivi luovuttajalle luovuttajille
muut sijamuodot
essiivi luovuttajana luovuttajina
translatiivi luovuttajaksi luovuttajiksi
abessiivi luovuttajatta luovuttajitta
instruktiivi luovuttajin
komitatiivi luovuttajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luovuttaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

IdiomitMuokkaa

  • voittajat eivät luovuta ja luovuttajat eivät voita

Aiheesta muuallaMuokkaa