Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

luvata (73-E) (taivutus[luo])

  1. vakuuttaa, että jokin tulee tapahtumaan, antaa vakuutus, lupaus jostakin, joka tulee tapahtumaan
    Lupaatko varmasti tulla?
    Hän ei siivonnut huonettaan, vaikka lupasi.
    En voi vielä tässä vaiheessa luvata mitään.
  2. antaa aihetta odottaa jotakin
    Sääennuste lupaa sadetta.
    Kuulostaa lupaavalta.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈluʋɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: lu‧va‧ta

Etymologia muokkaa

sanan lupa vartalosta luva- ja suffiksista -ta[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Idiomit muokkaa

  • luvata kuu taivaalta
  • luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Aiheesta muualla muokkaa

  • luvata Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 330 Supistumaverbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.