männikkö

Katso myös: Männikkö

Suomi

Substantiivi

männikkö (4-A) (monikko männiköt)

1. yksinomaan tai pääasiassa mäntyjä kasvava metsäinen alue

Ääntäminen

• IPA: /ˈmænːikːø/
• tavutus: män‧nik‧kö

Käännökset

1. yksinomaan tai pääasiassa mäntyjä kasvava metsäinen alue

englanti: pine forest

unkari: fenyves

Liittyvät sanat

• mänty

Synonyymit

• männistö, mäntymetsikkö, mäntymetsä

Aiheesta muualla

• männikkö Kielitoimiston sanakirjassa