maakrapu

Suomi

Substantiivi

maakrapu

1. henkilö joka ei pidä elämästä laivalla tai ei ole tottunut elämään merellä (laivalla)

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑːˌkrɑpu/
• tavutus: maa‧kra‧pu

Etymologia

yhdyssana sanoista maa ja krapu

Käännökset

1. henkilö joka ei pidä elämästä laivalla tai ei ole tottunut elämään merellä (laivalla)

englanti: landlubber

ruotsi: landkrabba

Aiheesta muualla

• maakrapu Kielitoimiston sanakirjassa