Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

maankamara

  1. Maan kova pintakerros, joka koostuu kallioperästä ja maaperästä (erityisesti mantereisilla alueilla, käytetään erotuksena ilmakehästä)
    Haluan pitää jalkani visusti maankamaralla, enkä siksi aio lentää Ruotsiin.
    Palata maankamaralle, palata todellisuuteen.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑːnˌkɑmɑrɑ/
  • tavutus: maan‧ka‧ma‧ra

Etymologia muokkaa

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa