mainostaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamainostaja (10)
- taho, joka mainostaa jossakin
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈmɑi̯nosˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: mai‧nos‧ta‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mainostaja | mainostajat |
genetiivi | mainostajan | mainostajien (mainostajain) |
partitiivi | mainostajaa | mainostajia |
akkusatiivi | mainostaja; mainostajan |
mainostajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mainostajassa | mainostajissa |
elatiivi | mainostajasta | mainostajista |
illatiivi | mainostajaan | mainostajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mainostajalla | mainostajilla |
ablatiivi | mainostajalta | mainostajilta |
allatiivi | mainostajalle | mainostajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mainostajana | mainostajina |
translatiivi | mainostajaksi | mainostajiksi |
abessiivi | mainostajatta | mainostajitta |
instruktiivi | – | mainostajin |
komitatiivi | – | mainostajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mainostaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. taho, joka mainostaa jossakin
|
Aiheesta muualla
muokkaa- mainostaja Kielitoimiston sanakirjassa