mairitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaamairitteleminen (38)
- teonnimi verbistä mairitella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mairitteleminen | mairittelemiset |
genetiivi | mairittelemisen | mairittelemisten mairittelemisien |
partitiivi | mairittelemista | mairittelemisia |
akkusatiivi | mairitteleminen; mairittelemisen |
mairittelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mairittelemisessa | mairittelemisissa |
elatiivi | mairittelemisesta | mairittelemisista |
illatiivi | mairittelemiseen | mairittelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mairittelemisella | mairittelemisilla |
ablatiivi | mairittelemiselta | mairittelemisilta |
allatiivi | mairittelemiselle | mairittelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mairittelemisena (mairittelemisna) |
mairittelemisina |
translatiivi | mairittelemiseksi | mairittelemisiksi |
abessiivi | mairittelemisetta | mairittelemisitta |
instruktiivi | – | mairittelemisin |
komitatiivi | – | mairittelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mairittelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mairittelemis- |
Etymologia
muokkaaverbi mairitella + johdin -minen