maistunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä maistua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maistunut maistuneet
genetiivi maistuneen maistuneiden
maistuneitten
partitiivi maistunutta maistuneita
akkusatiivi maistunut; maistuneen maistuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi maistuneessa maistuneissa
elatiivi maistuneesta maistuneista
illatiivi maistuneeseen maistuneisiin
maistuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi maistuneella maistuneilla
ablatiivi maistuneelta maistuneilta
allatiivi maistuneelle maistuneille
muut sijamuodot
essiivi maistuneena maistuneina
translatiivi maistuneeksi maistuneiksi
abessiivi maistuneetta maistuneitta
instruktiivi maistunein
komitatiivi maistuneine