manannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä manata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manannut mananneet
genetiivi mananneen mananneiden
mananneitten
partitiivi manannutta mananneita
akkusatiivi manannut; mananneen mananneet
sisäpaikallissijat
inessiivi mananneessa mananneissa
elatiivi mananneesta mananneista
illatiivi mananneeseen mananneisiin
mananneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mananneella mananneilla
ablatiivi mananneelta mananneilta
allatiivi mananneelle mananneille
muut sijamuodot
essiivi mananneena mananneina
translatiivi mananneeksi mananneiksi
abessiivi mananneetta mananneitta
instruktiivi manannein
komitatiivi mananneine