maur

Islanti

Substantiivi

maur m.

1. muurahainen

Norja (bokmål)

Substantiivi

maur m. (mauren, maurer, maurene)

1. muurahainen

Norja (nynorsk)

Substantiivi

maur m. (mauren, maurar, maurane)

1. muurahainen

Viro

Substantiivi

maur (gen mauri, part mauri)

1. (kansallisuus) mauri
2. (vanhahtava) mustaihoinen henkilö

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

Liittyvät sanat

• maurid
• mooramaamees, mooramees